1/2011
[
]
6
Syöpä
Useat tutkimukset osoittaneet 30 %:in li-
sääntymisen keuhkosyövän esiintymisessä
hitsaajissa. Suurempi osa tästä on voitu
selittää asbestialtistuksella, joka on ollut
menneinä vuosina tavallista telakkateollisuu-
dessa. Pienempi osa lisääntymisestä johtuu
todennäköisesti altistumisesta kuusiarvoi-
selle kromille tai nikkelille, joita syntyy ruos-
tumattoman teräksen hitsauksessa, koska
useat tutkimukset ovat löytäneet sellaisen
yhteyden (16). Vertailun vuoksi voidaan mai-
nita, että keuhkosyövän riskin lisäys on tupa-
koitsijoilla huomattavasti korkeampi. Lisäksi
on hyvin tehty tutkimus, joka osoittaa yhte-
yden ruostumattoman teräksen hitsauksen
ja nenässä sekä nenäonteloissa esiintyvän
syövän välillä.
Vaikutukset
suvunjatkamiskykyyn
Tanskalainen tutkimus on osoittanut, että
ruostumatonta terästä hitsaavien miesten
kanssa naimisissa olevat naiset saavat use-
ammin keskenmenon kuin sellaiset naiset,
joiden miehet hitsaavat seostamatonta te-
rästä tai eivät ole hitsaajia (9).
Vaikutus miespuolisten hitsaajien siittiö-
soluihin on havaittu. Syynä tähän katsotaan
olevan hitsauksen aiheuttama lämpösäteily.
Kivespusseihin kohdistuvan lämpösäteilyn
on tunnettu heikentävän siittiösolujen liik-
kuvuutta ja laatua (2). Tämä vaikutus on
ohimenevä sikäli kuin tiedetään.
Kuulovauriot
Hitsauksessa makuuasennossa esim. auton
alla hitsauskipinät voivat tunkeutua korvaan
ja vahingoittaa rumpukalvoa sekä tasapaino-
elintä, mikä voi aiheuttaa kipua ja huimausta.
Huimaus voi olla niin voimakas, että henkilön
on vaikea liikkua. Myöhemmin voi esiintyä
kuulonalenemaa, tinnitusta ja pitkäaikaisia
infektioita. Kirjallisuudessa on kuvattu myös
kasvohermojen halvaantumista. Nämä haitat
on helppo torjua käyttämällä kuulonsuojaimia
(4).
Lopuksi
Hitsauksessa syntyvien huurujen ja kaasujen
hengittäminen voi aiheuttaa erilaisia vaivo-
ja ja sairauksia. Riskien hallinta edellyttää
tietoa näistä asioista ja henkilösuojainten
käyttämistä. Ruotsissa on julkaistu sarja tie-
dotteita, jotka sisältävät suositukset suojau-
tumisesta (20).
Kirjallisuusviitteet
1. Arbetsmiljöverket. Arbetssskador 2008.
Arbetsmiljöstatistik Rapport 2009:1.
2. Bonde JP. The risk of male subfecundity
attributable to welding of metals. Studies
of semen quality, infertility, fertility, adverse
pregnancy outcome and childhood malignan-
cy. Int J Androl 1993; 16 Suppl 1: 1-29.
3. Bäckström I oa. Sänkt lungfunktion efter
svetsning i målat stål. Läkartidningen 1990;
87: 3622-3623.
4. Eleftheriadou A oa. Metallic foreign body
in middle ear. Head & Face Medicine 2007;
3: 23.
5. Eriksson Wikén T. Slutet utrymme – snabbt
en dödsfälla! Gör alltid en risk bedömning.
FTF Arbetmiljö 2010; 1: 25-26.
6. Fine JM oa. Metal fume fever: Characteri-
zation of clinical and plasma IL-6 responses
in controlled human exposures to zinc oxide
fume at and below the threshold limit value.
J Occup Environ Med 1997; 39: 722-726.
7. Fored CM oa. Parkinson’s disease and ot-
her basal ganglia or movement disorders in a
large nationwide cohort of Swedish welders.
Occup Environ Med 2006; 63: 135-140.
8. Hannu T oa. Occupational asthma caused
by stainless steel welding fumes: a clinical
study. Eur Respir J 2007; 29: 85-90.
9. Hjollund NHI oa. Male-mediated sponta-
neous abortion among spouses of stainless
steel welders. Scand J Work Environ Health
2000; 26: 187-192.
10. Lindblom B. Kronisk makulaskada risk
vid svetsning. Läkartidningen 1994; 92:
2238-2240.
11. Palmer KT oa. Mortality from infectious
pneumonia in metal workers: A comparison
with deaths from asthma in occupations
exposed to respiratory sensitisers. Thorax
2009; 64: 983-986.
12. Seidal K oa. Fatal cadmium-induced
pneumonitis.
Scand J Work Environ Health 1993; 19: 429-
431.
13. Shah oa. Intermittent and chronic ultra-
violet light exposure and uveal melanoma.
Ophthalmology 2005; 112: 1599-1607.
14. Sjögren B, Ulfvarson U. Svetsgaser och
svetsrök. 90. Nordiska Expertgruppen för
Gränsvärdesdokumentation. Arbete och Häl-
sa 1990:28.
15. Sjögren B oa. Pulmonary reactions caus-
ed by welding-induced decomposed trichlo-
roethylene – A case report. Chest 1991; 99:
237-238.
16. Sjögren B oa. Exposure to stainless steel
welding fumes and lung cancer: a meta-analy-
sis. Occup Environ Med 1994; 51: 335-336.
17. Sjögren B oa. Påverkan på nervsystemet
hos svetsare exponerade för aluminium eller
mangan. Arbete och Hälsa 1994:27.
18. Sjögren B oa. Ischemic heart disease
and welding in Scandinavian studies. Scand
J Work Environ Health 2006; Suppl 2: 50-53.
19. Suadicani P oa. Do physical and chemical
working conditions explain the association of
social class with ischaemic heart disease?
Atherosclerosis 1995; 113: 63-69.
20. Svetskommissionen. Faror och skydd vid
svetsning 1-5. Informationsbroschyrer som
kan beställas från Svetskommissionen tel
08 120 304 00.
21. Torén K oa. Adult-onset asthma and oc-
cupational exposures.
Scand J Work Environ Health 1999; 25: 430-
435.
Artikkeli on käännös kirjoittajan artikkelista
Hälsoeffekter - av i huvudsak luftförorenin-
gar bildade vid svetsning och lödning, joka
on julkaistu ruotsalaisessa hitsauslehdessä
Svetsen Nr 2/2010.
Bengt Sjögren
Lääkäri ja tutkija
Institutet för miljömedicin
Karolinska Institutet
Tukholma
