Hitsaustekniikka 1/2011 - page 11

1/2011
[
]
9
Työkykyindeksi on työkalu, jonka avulla voi-
daan arvioida työntekijöiden henkilökohtaista
työkykyä suhteessa työn fyysisiin ja psyykki-
siin vaatimuksiin. Työkykyindeksin etuna on
varsinkin sen käytön helppous ja nopeus.
PTT:n tutkimuksen kannalta oli myös tärke-
ää, että työkykyindeksi määrittelee työkyvyn
terveyteen positiivisesti vaikuttavana voima-
varana, eli se ei perustu pelkästään työn-
tekijän sairauksiin ja poissaoloihin, vaikka
nämäkin tekijät mittari toki ottaa huomioon.
Työkykyindeksi perustuu työntekijän omaan
arvioon ja sen mittaaminen toteutetaan ky-
selylomakkeen avulla. Lomakkeen kysymyk-
set koskettelevat seitsemää eri osa-aluetta,
jotka kattavat työn henkiset ja ruumiilliset
vaatimukset, työntekijän terveydentilan sekä
voimavarat. Työkykyindeksiä laskettaessa
otetaan huomioon työn fyysisen ja psyykkisen
kuormittavuuden vaihtelu erilaisten työtehtä-
vien välillä. Työkykyindeksi lasketaan pisteyt-
tämällä kunkin osa-alueen vastaukset erik-
seen ja laskemalla pisteet lopuksi yhteen.
Työkykyindeksi on muodostettu seuraavista
seitsemästä osa-alueesta (osa-alueen pis-
teytykset kysymyksen perässä):
1. Työkyky verrattuna elin-
ikäiseen parhaimpaan 0-10 pistettä
2. Työkyky työn vaatimusten
kannalta
2-10 pistettä
3. Lääkärin toteamien nykyisten
sairauksien määrä
1-7 pistettä
4. Sairauksien arvioitu haitta
työssä
1-6 pistettä
5. Sairauspoissaolopäivät
viimeisen vuoden aikana 1-5 pistettä
6. Oma arvio kykenevyydestä
työhön terveyden puolesta
kahden vuoden kuluttua 1, 4 ja 7 pistettä
7. Psyykkiset voimavarat
1-4 pistettä
Työkyvyn seitsemästä eri osa-alueista löy-
tyy pitempiä tilastoja työntekijöiden arviolle
omasta työkyvystään verrattuna työuransa
parhaaseen työkykyyn (kohta 1 yllä). Tätä
tietoa on kerätty osana Työ- ja elinkeinomi-
nisteriön (entisen Työministeriön) vuosit-
taista työolobarometria. Työolobarometri
kartoittaa työolojen kehittymistä kunnissa,
valtiolla, teollisuudessa sekä yksityisissä
palveluelinkeinoissa. Näiden tietojen perus-
teella on piirretty kuvio 1, joka kuvaa talou-
den eri sektoreilla toimivien työntekijöiden
arvioita työkyvystään suhteessa työuransa
parhaaseen työkykyyn vuosina 1999-2006.
Teollisuuden työntekijöitä lukuun ottamatta
työkyky tällä tavoin arvioituna näyttää laske-
neen trendin omaisesti, ja jyrkintä lasku on
ollut kuntasektorilla. Millään sektorilla työky-
ky ei kuitenkaan vielä ole laskenut dramaat-
tisesti. Toistaiseksi nähtyä työkyvyn heikke-
nemistäkin selittää osittain työntekijöiden
ikääntyminen, joka tuleekin olemaan ehkä
tärkein työvoiman keskimääräistä työkykyä
heikentävä tekijä lähivuosina.
Erityistä huomiota kiinnitettiin
henkisiin voimavaroihin
Työkykyindeksin osa-alueiden lisäksi työ-
kykyä kartoitettiin vuoden 2009 kyselyssä
muutamalla lisäkysymyksellä, jotka kartoit-
tivat henkilöstön sitoutumista, työpaikan oi-
keudenmukaisuutta, esimiehen tukea sekä
lisäksi uupumusasteista väsymystä. Jo vuo-
sien 1997 ja 1999 aineistojen perusteella
havaittiin, että henkilöstön psyykkiset voima-
varat selittivät tuottavuutta muita muuttujia
paremmin. Samaan aikaan tutkimusprojektin
toisen osatutkimuksen (TTL 2009) alustavien
tulosten mukaan henkilöstön sitoutumista,
työpaikan oikeudenmukaisuutta sekä esimie-
hen tukea mittaavilla muuttujilla näytti olevan
yhteyttä toimipaikkojen menestymiseen.
Vaikka hypoteesi työkyvyn ja yrityksen menes-
tymisen välisestä positiivisesta yhteydestä on
intuitiivisesti helposti perusteltavissa, yrityk-
sen menestymiseen vaikuttavat myös monet
väliin tulevat tekijät. Nämä korreloivat sekä
työkyvyn että yrityksen menestymisen kanssa.
Jotta voidaan löytää työkyvyn oma tilastollinen
yhteys yrityksen menestymiseen, väliin tule-
vien tekijöiden vaikutukset tulisi eliminoida
aineiston tilastollisessa mallintamisessa.
Työkykyä kuvaavien muuttujien ohella toimi-
paikkojen menestymistä yritettiinkin selittää
myös erilaisilla taustamuuttujilla, kuten toi-
mipaikan henkilöstön keskimääräinen ikä,
koulutus tai henkilöstön keskimääräinen työ-
kokemus nykyisen työnantajan palvelukses-
sa. Yllättäen taustamuuttujilla oli kuitenkin
vain harvoin selitysvoimaa toimipaikkojen
menestymisen suhteen.
Toimipaikkojen taloudellista menestystä
mitattiin kolmella vaihtoehtoisella tavalla:
toimipaikkojen tuottavuudella, käyttökat-
teella sekä jalostusarvolla. Toimipaikkojen
käyttökatteet ja jalostusarvot saatiin tilinpää-
tösaineistoista, joten ne olivat saatavilla vain
yksitoimipaikkaisten yritysten toimipaikoille.
Tuottavuus, jota mitattiin toimipaikkojen liike-
vaihdolla työntekijää kohti, voitiin sen sijaan
laskea otoksen kaikille toimipaikoille.
Tutkimuksessa käytettyjen tilastollisten mal-
lien antamat tulokset saattavat olla herk-
kiä sille, mitä selittäviä muuttujia malliin
valitaan mukaan. Mallin antamien tulosten
kannalta ei myöskään ole samantekevää,
miten selitettävä muuttuja eli yrityksen ta-
loudellinen menestyminen, on mitattu. Jotta
voitiin kontrolloida mallin antamien tulosten
herkkyyttä näille lähtöoletuksille, päädyttiin
rakentamaan useita vaihtoehtoisia malleja.
Kun haluttiin tutkia kerrallaan yhden vuoden
aineistoja (poikkileikkaustarkastelu), mene-
telmänä käytettiin useamman selittävän
muuttujan regresssioanalyysiä,. Eri vuosien
aineistot yhdistettiin myös yhdeksi paneeliai-
neistoksi, johon sovellettiin erilaisia paneeli-
aineistomenetelmiä.
Toimipaikan taloudellisen menestymisen ja
työkyvyn välinen yhteys ei ole samanlainen
vähittäiskaupassa ja metalliteollisuudessa.
Toimialojen välinen ero otettiin tilastollises-
sa mallintamisessa huomioon siten, että
sekä poikkileikkaus- että paneelimallit joko
estimoitiin erikseen kummallekin toimialalle
tai kaikkia toimipaikkoja käsiteltiin yhtenä
aineistona, mutta toimiala otettiin huomioon
erillisellä toimialaa kuvaavalla muuttujalla.
Kuvio 1. Kysymys: ”Oletetaan, että työkykynne on parhaimmillaan saanut kymmenen pistet-
tä. Minkä pistemäärän nollasta kymmeneen antaisitte nykyiselle työkyvyllenne? (minimi 0
maksimi 10)”. Lähde: Työolobarometri 2006, työministeriö TTO-tiimi.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...48
Powered by FlippingBook