1/2011
[
]
8
Työhyvinvointia edistävien käytäntöjen
tukeminen voisi olla yksi uusi tapa tu-
kea yritysten tuottavuutta ja talouden
kasvumahdollisuuksia yhteiskunnan
toimesta.
Hyvästä työkyvystä
hyötyy koko yhteiskunta
Työhyvinvoinnista näyttää tulleen yksi Suo-
men tulevaisuuden avaintekijöistä. Osaa-
vasta työvoimasta uhkaa tulla pula väestön
ikärakenteen vanhenemisen myötä, jolloin
on etsittävä keinoja pitää suomalaiset työ-
elämässä entistä pitempään. Työvoiman
määrän lisäksi sen laatu on ollut tärkeä
talouskasvun moottori viimeisten vuosikym-
menten aikana. Tilanteessa, jossa väestön
koulutustaso on jo valmiiksi korkea, pelkällä
lisäkoulutuksella ei kuitenkaan yksin pystytä
kasvattamaan työn tuottavuutta, vaan täytyy
keksiä uusia keinoja.
Työhyvinvointia edistävien käytäntöjen tuke-
minen voisi olla yksi uusi tapa tukea yritysten
tuottavuutta ja talouden kasvumahdollisuuk-
sia yhteiskunnan toimesta. Kilpailukykyiset
yritykset pystyvät paremmin säilyttämään
työvoimansa ja jopa kasvattamaan sitä, jol-
loin työttömyydestä ja ennenaikaisesta eläk-
keellesiirtymisestä aiheutuvat kustannukset
pienenevät.
Yritykselle henkilöstön työkyky
on kannattavuuskysymys
Yrityksen näkökulmasta henkilöstön työhy-
vinvointiin panostaminen on viime kädessä
kannattavuuskysymys. Jos yritys ei katso,
että työntekijän hyvinvointiin panostaminen
näkyy yrityksen tuloksessa ja maksaa itsensä
takaisin, kannustimet panostaa henkilöstön
hyvinvointiin voivat jäädä vähäisiksi.
Työntekijän työkyvyn katsotaan yleensä väis-
tämättä heikkenevän ikääntymisen myötä,
paitsi fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen
vuoksi, myös eräiden kognitiivisten kykyjen
Henkilöstön työkyky ja
toimipaikkojen tuottavuus
Petri Mäki-Fränti
heikkenemisen myötä, ja heikentynyt työkyky
heijastuu myös työntekijöiden tuottavuuteen.
Nopeimmin iän myötä heikkenee työntekijän
kyky oppia uutta ja siirtyä joustavasti uuden-
laisiin työtehtäviin ja työmenetelmiin. Tätä
puutetta ikääntyneet työntekijät voivat kuiten-
kin kompensoida pidemmällä kokemuksel-
laan, jos työtehtävien sisällössä ei tapahdu
liian suurta muutosta. Myös työnantajan työ-
kykyä edistävillä käytännöillä on mahdollista
hidastaa ikääntymisen vaikutuksia.
Työhyvinvoinnin eri osa-alueista yritykset
ovat tähän mennessä kiinnittäneet eniten
huomiota sairauspoissaolojen aiheuttamiin
kustannuksiin ja tuotannonmenetyksiin. Työ-
hyvinvointia on siis tarkasteltu lähinnä kus-
tannuspuolen kautta. Työhyvinvointia voidaan
kuitenkin lähestyä myös positiivisemmasta
näkökulmasta ja nähdä se tuotannontekijä-
nä muiden joukossa. Henkilöstön työhyvin-
voinnin ja työkyvyn vaikutukset tuottavuuden
kasvuun ja yritysten menestymiseen ovat silti
jääneet toistaiseksi turhan vähäiselle huomi-
olle myös tutkijoiden piirissä.
PTT:n tutkimus yhdisti
kvantitatiiviset menetelmät
ja vakiintuneet mittaustavat
Suomalainen tutkimus yritysten henkilöstön
työkyvyn ja yritysten taloudellisen menestymi-
sen välisestä vuorovaikutuksesta on toistai-
seksi jäänyt melko vähäiseksi ja painottunut
sairauspoissaolojen syihin sekä niiden yrityk-
sille aiheuttamiin kustannuksiin.
Pellervon taloustutkimuksen vuosina 2007-
2009 toteuttamassa tutkimuksessa henki-
löstön työkykyvyn osa-alueita tarkasteltiin yh-
tenä yritysten taloudellista menestystä selit-
tävänä tekijänä. Tutkimuksessa tarkasteltiin
metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan toimi-
paikkojen henkilöstön työkyvyn yhteyttä toi-
mipaikkojen taloudelliseen menestymiseen,
erityisesti niiden tuottavuuteen. Tutkimus to-
teutettiin osana PTT:n, Työterveyslaitoksen
ja Helsingin Kauppakorkeakoulun yhteishan-
ketta. PTT:n tutkimuksessa oli tavoitteena
soveltaa vakiintuneita kvantitatiivisia talous-
tieteen menetelmiä parhaisiin saatavilla ole-
viin tilasto-aineistoihin, joka perustuivat jo
aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyihin
yritysaineistoihin ja mittaustapoihin.
Henkilöstön omat arviot työ-
kyvystään yhdistettiin Tilasto-
keskuksen yritysaineistoihin
Työkyvyn ja yrityksen menestymisen välisen
yhteyden tutkiminen on hankalaa, koska
sekä tuottavuutta että työkykyä on vaikea
mitata kovin tarkasti ja yksiselitteisesti. Jotta
yrityksen työhyvinvointiin tekemien panostus-
ten kannattavuutta voitaisiin arvioida, tarvi-
taan sekä mittareita henkilöstön työkyvyn eri
osa-alueista, että karkeaa arviota työkyvyn
ja tuottavuuden välisen yhteyden suuruusluo-
kasta. Tiedot toimipaikkojen henkilöstöstä
kerättiin niiden henkilöstölle ja johdolle suun-
natuilla kyselyllä, joka on toteutettu osana
Työter veyslaitoksen seurantatutkimusta
vuosina 1998, 2000 sekä 2007. Kyselyssä
mitattiin henkilöstön työkykyä pääasiassa
Työterveyslaitoksen kehittämällä työkykyin-
deksillä sekä sen eri osa-alueilla. Tiedot toi-
mipaikkojen taloudellisesta menestymisestä
kyselyn kattamina vuosina saatiin Tilastokes-
kuksen rekisteriaineistoista, joihin työkyky-
aineistot yhdistettiin. Yritysten menestymistä
mitattiin pääasiassa niiden tuottavuudella,
jalostusarvolla ja käyttökatteella (1).
Työkykyindeksi
Paras saatavilla oleva tutkimusaineisto toimi-
paikkojen henkilöstön työkyvystä muodostui
Työterveyslaitoksen vuosina 1997 ja 1999
kokoamien kyselytutkimusten tiedoista. Eri
vuosien kyselyt pyrittiin mahdollisuuksien mu-
kaan toteuttamaan samojen suomalaisten
metalliteollisuuden ja kaupan alan yritysten
toimipaikoille. Tätä aineistoa täydennettiin
tutkimuksen teon aikana tutkimushankkeen
eri osapuolien yhdessä toteuttamalla uusin-
takyselyllä. Kyselyt tehtiin sekä toimipaikko-
jen henkilöstölle että niiden johdolle. Koko
laajassa kyselyaineistossa PTT:n tutkimus
keskittyi muutamaan osa-alueeseen, joiden
avulla voitiin laskea toimipaikkojen työnteki-
jöille niin sanotut työkykyindeksit.
