3/2011
[
]
5
paloaikasuhteella (%) kokonaisajaksi (h/m).
Tämä on selvästi hitsauskustannuksia mää-
räävin tekijä, ehkä lukuunottamatta pitkälle
mekanisoitua ja robotisoitua hitsausta.
Tämä tarkastelu koskee lähinnä kaarihitsaus-
ta, mistä syystä se jättää ulkopuolelle mm.
sädehitsausmenetelmät. Laserhitsauksella
tai uudemmalla laser-MIG/MAG-hybridihitsa-
uksella voi olla tietyissä sovellutuskohteissa
ylivertaiset ominaisuudet, mm. hitsausno-
peus, erittäin pieni lisäainetarve, suuri tun-
keuma, suuri mittatarkkuus ja erittäin pienet
hitsausmuodonmuutokset.
Tässä artikkelissa ei kuitenkaan mennä yksit-
täisten keinojen ”sisälle” tarkemmin selvittä-
mään ja tarkastelemaan niitä. Mikä keino on
kulloinkin mahdollinen, riippuu kyseisestä hit-
sauskohteesta eikä tässä oteta kantaa niihin
mahdollisuuksiin. Ne voivat olla jopa osin ris-
tiriitaisiakin näin luettelomaisesti esitettynä.
Hitsiainemäärän (kg/m) pienentäminen
= Railoon tarvittavan (sulatettavan) hitsiai-
neen määrä.
• Pienempi hitsien määrä
• Hitsattavien osien lukumäärän vähentäminen
• Taivutettujen osien ja valssattujen profiilien
käyttäminen hitsattavien osien sijaan
• Railomuoto: Poikkipinta-alaltaan pieni
railomuoto, mihin vaikuttavat railokulma,
ilmarako ja juuripinta sekä levynpaksuus.
Esim. 5
• Kapearailohitsaus. Ks. artikkeli toisaalla
tässä lehdessä (Kapearailojauhekaarihit-
saus järeiden paineasitoiden valmistuk-
sessa)
• Tarkka ja huolellinen levyjen leikkaus se-
kä railonvalmistus, jotta railon muoto ja
poikkipinta-ala pysyvät suunniteltuina
• Tarkat ja huolelliset osien sovitukset, jotta
railomuoto pysyy suunniteltuna
• Tunkeuman huomioonottaminen pienahit-
sissä eli hitsattavan a-mitan pienentämi-
nen ottamalla huomioon lujuuslaskelmissa
tunkeuma suunnittelustandardien osoitta-
malla tavalla. Esim. 8. Kuva 17
• Suuren tunkeuman omaavan hitsauspro-
sessin käyttö. Kuva 6
• ”Upotettu” pienahitsi normaalin pienahit-
sin sijasta. Esim. 7 ja kuva 16
• Tarpeettoman suurten (ylisuurten) hitsien
välttäminen suunnittelussa. Esim. 6
• Ylihitsauksen välttäminen käytännössä.
Esim. 6
• Kaksoispienahitsi yksipuolisen pienahitsin
sijasta
• Katkohitsien käyttö jatkuvan hitsin sijasta
• Lujien terästen käyttö. Esim. 9
Hitsiaineentuoton (kg/h) suurentaminen
= Aikayksikössä hitsiin sulatetun lisäaineen
(hitsiaineen) määrä.
• Hitsiaineentuotoltaan tehokkaan hitsaus-
prosessin käyttö. Kuva 2 ja 7
• Hitsausvirran suurentaminen
• Paksumman ja enemmän virtaa kestävän
lisäaineen käyttö
• Hitsiaineentuotoltaan tehokkaan lisäai-
neen käyttö
• Asentohitsaukset rutiilitäytelangalla. Esim.
10 ja kuva 8
Hitsiainemäärä (kg/m)
100
Työaika =
------------------------------------------- x ----------------------------------- (h/m)
Hitsiaineentuotto (kg/h) Paloaikasuhde (%)
Kuva 5. Työajan laskentakaava.
Kuva 7. Jauhekaarihitsaus on tehokas ja
”työympäristöystävällinen” menetelmä.
Kuva 8. Pystyhitsausta rutiilitäytelangalla.
Kuva 9. Hitsausasennon vaikutus hitsaus-
aikaan.
Kuva 10. Kappaleenkäsittelylaite helpottaa
ja nopeuttaa hitsausta.
Kuva 11. Hitsauksen kevytmekanisointi
nopeuttaa ja helpottaa hitsaustyötä.
Kuva 12. Helppoa, nopeaa ja ergonomista
putken orbitaalihitsausta
Kuva 6. 12 mm:n levy hitsattuna kahdella pa-
lolla I-railoon jauhekaarella. 1. palko: 600 A,
33 V, 60 cm/min ja 2. palko: 650 A, 33 V,
60 cm/min.
