Page 50 - SHY2012

Basic HTML Version

6/2007
[ www.shy-hitsaus.net ]
48
Asko Aalto
Haitalliseksi tunnetut työilmapitoisuu-
det eli HTP-arvot ovat viranomaisarvi-
oita työntekijöiden hengitysilman epä-
puhtauksien pienimmistä pitoisuuksis-
ta, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai
vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle
tai terveydelle. Käytännössä hengitys-
teiden ja silmien ärsytys on vaikutus,
johon raja-arvot useimmiten perustu-
vat, mutta osa lukuisiin muihinkin,
kuten hermosto-, sisäelin-, keuhko-,
kasvain- ym. vaikutuksiin.
HTP-arvot työsuojelun välineenä
HTP-ar voja voidaan käyttää työpaikan ke-
miallisten vaarojen ja riskien ar vioinnissa
ver taamalla niitä työpaikalta mitattuihin tai
ar vioituihin altistustasotietoihin. Niillä on
merkitystä myös esimerkiksi ilmastointisuun-
nittelussa, terveystarkastusten tarpeellisuu-
desta päätettäessä ja vaikkapa raskaana ole-
vien työntekijöiden mahdollisten työperäisten
raskausriskien arvioinnissa.
Raja-ar voilla on pitkät perinteet. Monis-
sa maissa ne ovat alun perin perustuneet
amerikkalaisen hygieenikkojärjestön (ACGIH)
1940-luvulla aloittamaan työhön. Edelleenkin
suuri osa voimassa olevista raja-arvoistam-
me johtaa tiensä näihin vanhoihin amerikka-
laisiin arvioihin vaarallisista tai haitallisista
pitoisuuksista. Oman hyllyni vanhimmat
suomalaiset luettelot kantavat vuosilukuja
1951 ja 1962. Työurani teollisilta alkuajoilta
minulla on kulkenut mukana myös vuoden
1972 painos raja-ar voista, jotka silloin oli
annettu sosiaali- ja terveysministeriön vah-
vistamina teknillisinä turvallisuusohjeina N:o
11 ”Työpaikan ilman epäpuhtauksien enim-
mäispitoisuudet”.
Haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista, jo-
ta nimikettä taidettiin alkaa käyttää vuoden
1981 luettelosta alkaen, on nykyisin sää-
detty työtur vallisuuslain nojalla annetussa
valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista
tekijöistä työssä (715/2001 13§), ja sosi-
aali- ja terveysministeriö vahvistaa asetuk-
sellaan luettelon HTP-arvoista.
Työilmaraja-arvoja joudutaan aika ajoin tar-
kistamaan uuden tiedon ker tyessä yksittäis-
ten aineiden vaikutuksista. Nykyään myös
Euroopan Unionissa tapahtuva raja-arvojen
valmistelu otetaan huomioon kansallisia
raja-ar voja valmistellessamme. Pyrkimys
on ollut saattaa ajan tasalle suomalainen
luettelo mieluummin kahden kuin kolmen
vuoden välein.
Syyskuun alusta 2007 astui voimaan sosi-
aali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi
tunnetuista pitoisuuksista (795/2007). Sen
vahvistamaan luetteloon sisältyi useita ra-
ja-ar vomuutoksia, minkä lisäksi luetteloon
lisättiin joitain uusia aineita raja-arvoineen.
Raja-arvot on valmisteltu sosiaali- ja terveys-
ministeriön kolmikantaisen kemian työsuoje-
luneuvottelukunnan HTP-jaostossa. Pyrkimys
on myös ollut pidemmällä tähtäimellä saada
suomenkieliset perustelumuistot kaikille lu-
ettelon noin 530 nimikkeelle raja-arvoineen.
Niinpä jaostossa valmisteltiin tälläkin kak-
sivuotisella kierroksella myös useita raja-
ar vodokumentteja, tarkalleen sanoen 19
kappaletta, joissa päädyttiin säilyttämään
kyseisellä aineella jo olemassa oleva raja-
arvo.
Uuden luettelon merkittävimpiä muutoksia
lienevät jauho- ja puupölyjen uudet raja-arvot
sekä kvar tsipölyn raja-ar von alentaminen.
Kaikkiaan lisättiin luetteloon 15 uutta pää-
nimikettä raja-ar voineen ja muutettiin 29
päänimikkeen ar voa, yleensä alemmaksi
lukemaksi. Seuraavassa tarkastelen joitain
muita muutoksia, joilla ymmär tääkseni voi
olla merkitystä hitsaustyöpaikoilla.
Muutamia metalleja
Mangaanin raja-ar voa laskettiin siten, et-
tä entisen arvon 0,5 mg/m
3
tilalle tuli ns.
hengittyvän pölyn osalta 0,2 mg/m
3
ja hie-
nojakoisemman osuuden, ns. alveolipölyn
osalta 0,1 mg/m
3
, molemmat kahdeksan
tunnin ver tailuajalle annettuina. Mangaanilla
on vaikutuksia moniin elimiin, kuten keskus-
hermostoon, keuhkoihin ja lisääntymistervey-
teen liittyviin. Raja-ar von muutos perustui
lähinnä hermostovaikutuksiin. Mangaanin
tiedetään aiheuttavan ns. parkinsonismia,
Parkinsonin tautia muistuttavaa keskusher-
mostosairautta.
Molybdeenin liukoisten yhdisteiden, molyb-
deenioksidi mukaan lukien, raja-arvoa katsot-
tiin aiheelliseksi muuttaa arvosta 5 mg/m
3
arvoon 0,5 mg/m3. Raja-arvo perustuu lähin-
nä hengityselinvaikutuksiin koe-eläimillä.
Sinkkioksidihuuruille voi altistua esim. gal-
vanoidun (sinkityn) teräksen hitsauksessa.
Se aiheuttaa tyypillisesti ns. metallikuu-
meen, joka muistuttaa flunssaa. Tervekeuh-
koisille sitä pidetään sinänsä suhteellisen
vaarattomana äkillisenä tautitilana, johon ei
vakavia myöhäisvaikutuksia tuntuisi liittyvän.
Raja-arvo muuttui luvusta 5 mg/m
3
lukuun
2 mg/m
3
.
Vanadiinipentoksidille oli aiemmin kaksi ar-
voa, 0,05 mg/m
3
huuruille ja 0,5 mg/m
3
pölylle. Uusi arvo molemmille on 0,02 mg/
m
3
. Vanadiinin keskeiset haitalliset terveys-
vaikutukset kohdistuvat hengityselimiin, ja
ammattitauteja on esiintynyt mm. polttoöljy-
kattiloiden öljytuhkan käsittelyssä.
Kuiduillekin raja-arvoja
Pitkään on kaivattu raja-arvoja eristekuiduil-
le, kuten mineraalivilloille ja keraamisille
kuiduille. Aiemminhan meillä on kuiduista
ollut raja-arvot lähinnä asbestille (0,1 k kui-
tua/ml), aramidikuidulle (1 kuitu/ml) sekä
kuitumaiselle talkille (0,5 kuitua/ml).
Nyt mineraalivilloille asetettiin raja-arvoksi 1
kuitu/ml. Raja-arvo perustuu lähinnä ylähen-
gitysteiden ärsytysvaikutukseen.
Keraamisia kuituja käytetään mm. lämpökä-
sittelyuunien vuoraukseen. Kuitupölyä syn-
tyy varsinkin vanhoja eristeitä purettaessa.
Myös hitsaustyössä voidaan tulla tekemisiin
keraamisten kuitujen kanssa. Esimerkiksi
putken hitsaussauman jännitystä voidaan
poistaa hehkuttamalla sitä 600 - 650 as-
teen lämpötilaan. Sähkövastuslämmityksen
lämpöeristeenä on voitu tällöin käyttää ke-
raamista kuitua.
Keraamiset kuidut on joitain vuosia sitten
luokiteltu Euroopassa ja meillä syöpävaa-
rallisiksi. Sen vuoksi altistuvat työntekijät
ilmoitetaan vuosittain ASA-rekisteriin. Sin-
nehän on hitsaajia ja kaasuleikkaajia ilmoi-
tettu sinänsä varsin runsaasti, esim. vuonna
2004 yhteensä 4045 työntekijää. Yleisimmät
hitsaajien ASA-altisteet olivat tällöin kromiyh-
disteet (2106), nikkeli (1784), polysykliset
aromaattiset hiilivedyt (91) ja kadmium (23).
Vuonna 2004 ilmoitettiin 144 työntekijää ko.
rekisteriin keraamisille kuiduille altistumisen
vuoksi, ei juurikaan hitsaajia kuitenkaan.
Toinen keraamisiin kuituihin liittyvä erityisris-
ki on se, että korkeissa lämpötiloissa, kuten
Uudet HTP-arvot ja hitsaustyöpaikat