Basic HTML Version
6/2007
[ shy-hitsaus.net ]
10
venttiilien kulumissuojaamisessa, hyvien
eroosio- ja korroosio-ominaisuuksiensa
vuoksi. Yleisimmin käytetty on WC-10Co-
4Cr-jauheella ruiskutetut pinnoitteet, jotka
toimivat hyvin meriteollisuuden vaativissa
(eroosio, abraasio, korroosio) käyttöolo-
suhteissa. Syövyttävissä olosuhteissa on
pinnoitteen oltava sekä tiivis että käyttö-
ympäristön kestävä. Tämä pätee varsinkin
sellaisiin osiin joiden kunnossapito on vai-
keaa, kuten öljy- ja kaasutuotannon raken-
teet sekä porauskalusteet, jotka joutuvat
toimimaan Pohjanmeren syvyyksissä. Täten
pinnoitettujen osien lisääntyneet käyttöeli-
najat ovat johtavat parantuneisiin tur valli-
suusolosuhteisiin, har vempiin seisokkeihin
ja kunnossapitokustannusten pienentymi-
seen. Vaikkakin termisesti / metallinruisku-
tettuja pinnoitteita on vuosikausia käytetty
ilmastollisen korroosion suojana, silloissa
ja savupiipuissa, on meriteollisuuden sovel-
lukset varsin nuoria.
Esimerkkeinä voidaan mainita öljynporaus-
ja tuotantolauttojen rakenteiden ruosteen-
suojaus kaariruiskutetulla alumiinilla, kuten
spesifioitu mm. Norjan Troll-kaasukentän
tapauksessa. Ruiskutettu metallipinta pin-
takäsitellään useimmiten orgaanisella pinta-
kerroksella. Näissä kohteissa metallikerros
on yleensä sinkkiä (Zn), alumiinia (Al), tai
näihin sopivasti seostettuja muita aineita.
Metallipinnoite toimii katodisena suoja-ai-
neena, kun taas orgaaninen pintakäsittely
lisää suojavaikutusta.
Termisen ruiskutuksen tutkimus ja kehitys
Norjassa on keskittynyt laitoksiin kuten
SINTEF (Stiftelsen for Industriell og Teknisk
Forskning) ja NTNU (Norges Teknisk-Naturvi-
tenskapelige Universitet), jotka molemmat
sijaitsevat Trondheimissa, sekä teollissus-
laitoksissa, kuten LHK (Luftforsvarets Ho-
vedverksted Kjeller), joka sijaitsee lähellä
Lilleströmia.
Tutkimusr yhmät ovat pienempiä kuin Suo-
messa ja Ruotsissa, eikä ruiskutuslaitteisto-
jakaan ole yhtälailla omassa käytössä, joten
teollisuuden yhteistyöpar tnereita käytetään
usein tutkimus- ja testauspinnoitteiden ruis-
kuttamisessa. Esimekkinä viimeaikaisesta
tutkimusprojektista SINTEFillä voidaan mai-
nita erilaisten pinnoitteiden huokoisuuden vä-
hentämiseen tähtäävät jälkikäsittelyt. Muita
tutkimusaktiviteettejä ovat ankarissa olosuh-
teissa toimivien merenalaisten sylintereiden
pinnoitteet, nostojärjestelmien liitososien
suojaava- ja voiteleva pintakäsittely sekä
elektrolyyttisen kovakromauksen korvaami-
nen termisesti ruiskutetuilla pinnoitteilla.
Pinta- ja pinnoitusteknologian foorumi peru
tettiin Norjassa 1995 ja sillä on 16 jäsentä
jotka kokoontuvat pari ker taa vuodessa.
Tanska
Tanskassa termistä ruiskutusta käytetään
kattiloissa, meridieseleissä ja työkaluissa.
Merkittävä sovellus on termisen ruiskutuksen
käyttö laivateollisuuden dieselmoottoreiden
käyttöominaisuuksien parantamisessa, sekä
huoltoon ja kunnossapitoon, esimerkkeinä
yritykset MAN ja B&W. Toinen merkittävä
sovellusalue Tanskassa on kulumiskestä-
vät koneen- ja työkalujen osat. Tuotannossa
termistä ruiskutusta käyttävät mm. Sintex
(teknologiayritys) ja Vestergaard Marin Servi-
ce (erikoistunut meridiesielin kunnossapitoo-
an). Tavallisimmat ruiskutusmenetelmät ovat
liekki- , plasma-, kaari- ja HVOF-ruiskutus.
Termisen ruiskutuksen perustavanlaatuista
tutkimusta ei toistaiseksi harrasteta maan
yliopistoissa.
Riippumaton teknologian laitos, Force
Technology, käyttää termistä ruiskutusta ja
promotoi menetelmän käyttöä Tanskassa
sekä käyttää sitä joissakin tuotantoproses-
seissa että suorittaa sovellettua tutkimusta
ja tuotekehitystä. Viime aikoina on tutkittu
ruiskutuspinnoitteiden lasersulautusta, pa-
remman tar tunnan, mekaanisten ominai-
suuksien ja tiiveyden aikaansaamiseksi.
Islanti
Termisen ruiskutuksen käyttö Islannissa on
suhteellisen rajoittunutta muihin Pohjoismai-
hin verrattuna. Sovellusalueet ovat lähinnä
kalastusteollisuuden laitteiden korjaus ja
kunnossapito sekä korroosionsuojaus.
Termistä ruiskutusta hyödyntäviä yrityksiä
ovat mm. Sandtak EHF ja Zinkstödin Stekkur
EHF (jotka molemmat ovat keskittyneet kor-
roosioneston ja korjaukseen). Tämän hetken
tietojen mukaan ei Islannissa ole menetel-
män tutkimusta eikä tuotekehitystä.
Ar tikkeli on käännös ja lyhennelmä Journal
of Thermal Spray Technology –lehdessä jou-
lukuussa 2007 ilmestyvästä katsauksesta
“Industrial and Research Activities in Ther-
mal Spray Technology in the Nordic Region
of Europe”. Käännöksen suoritti Bjarne Hell-
man, Tampereen teknillinen yliopisto.
Petri Vuoristo
Tampereen teknillinen yliopisto
Tampere
Per Nylén
Högskolan Väst
Trollhättan, Ruotsi
Pinnoitettuja sulkuventtilin luisteja ja venttiilipallon HVOF-ruiskutusta (Bandak).
Ruiskutuspinnoitteen lasersulautusta (For-
ce Technology).